Hyvästit Venäjälle ja bussi kohti Mongoliaa!

Okei, nyt hujahti hieman aikaa päivitysten kanssa.. Mut viimeiset päivät Venäjällä meni jotenkin vaan niin nopsaa (paljoa tekemättä) ja oli jo aika vaihtaa maisemia. Edellinen viikko on vietetty erämaassa ilman internettiä ja muita fasiliteetteja, joten antakaa anteeksi! Tässä tulee nyt rytinällä asiaa ja kuvia. Annettakoon tämän kerran kuvien olla suuremmassa valokeilassa ja meikäläisen luovuuden ja runosuonen sykkiä sit ens kerralla enemmän hehee.

Eli siis 13.4. liikuttiin Irkutsista junalla (VAAN 8h) Ulan-Ude nimiseen kaupunkiin. Kaupunki on jo lähempänä Mongoliaa, ja sen kyllä huomasi heti kun junasta astui ulos. Ihmiset ovat paljon enemmän aasialaisen näköisiä, eikä perus venäläisten näköisiä if you know what I mean. Vaan oikeesti jo sellasia mongolialaisten näköisiä. Mulla ei itseasiassa ollut käsitystäkään, että Ulan-Ude on Burjatian tasavallan pääkaupunki. Se on siis tasavalta, joka kuuluu Venäjän federaatioon. No, mitäs me tehtiin Ulan-Udessa.. Relattiin, oltiin vaan, paranneltiin Kaalepin flunssaa, hengailtiin, syötiin hyvin mongolialaista ruokaa ja käytiin Ivolginskyn temppelialueella. Eli tosi iisisti otettiin vaan. Ihmiset oli tosi mukavia ja ystävällisiä ja koko kaupunki kaikin puolin miellyttävä. Ulan-Udesta päätettiinkin ottaa bussi Mongoliaan, Ulan-batoriin. Liput hankittiin jo hyvissä ajoin, niin ei niistäkään tarvinnut sit stressailla sitten enempää. Muutama kuvanen tässä näin!

Maailman suurin Leninin pää Ulan-Udessa, hahaa.

Ivolginsky datsan, jossa munkki Dashi-Dorzho Itigilovin rappeutumaton ruumis sijaitsee. Vuonna -27 hän pyysi hautaamaan hänen ruumiinsa kuoleman jälkeen, ja tarkistamaan sen 30 vuoden kuluttua. Hän kuoli meditoidessaan ja 30 vuoden jälkeen ruumis kaivettiin esiin, kuten hän oli pyytänyt. Ruumiissa ei näkynyt minkäänlaisia rappeutumisen merkkejä. Myöhemmin patologit ja muut ovat tutkineet ruumista, ja ihmetykseski jopa nivelet ovat vielä pehmeät ja näyttäisi siltä kun munkki olisi kuollut muutamia tunteja sitten. Ja kehoa ei koskaan balsamoitu/muumioitu ym. Mut harmiksemme me ei päästy ruumista näkemään, höhh. Mut mieletön tarina, ehkä pitäis opetella meditoimaan haha!

No, mut mitäs mietteitä Venäjästä.. Mietittiin tuossa vähän Venäjän ja Suomen eroja kun rajanaapureita ollaan, mutta siltikin niin erilaisia. Ja tämmösiä satunnaisia ajatuksia tuli mieleen:

-ruoka: Venäjällä ei käytetä vähärasvaisia tuotteita eikä einesruokia. Missään ruokakaupassa missä käytiin ei nähty kylmähyllyä, joka ois pursunnut eineshöttöä, kun meillä Suomessa on niitä hyllyt pullollaan. Venäjällä ihmiset valmistaa ruuan alusta loppuun periaatteessa itse, hyvin yleensä ainakin. Venäjällä syödään myös paljon leivoksia ja herkkuja! Eikä rasvatonta maitoa ollu. 

-liikenne: Yllättävää hieman, mutta Venäjällä (ei ehkä Moskovassa) jalankulkija tulee ennen autoilijaa. Autot oikeasti väistää jalankulkijoita, ja antaa tietä! Uskomatonta. Suomessa jalankulkija saa väistää autoilijaa. 

-vanhukset: Venäjällä arvostetaan hyvin paljon vanhempia ihmisiä. Vanhuksille annetaan jonossa tietä, heille aukaistaan ovet ja autetaan muutenkin kaikin puolin. 

Ja muutenkin sellainen perus auttavaisuus ja ystävällisyys nousi kyllä esille (pääosin). Ja nää nyt oli tällasia meidän henkilökohtaisia mielipiteitä, ei mitään faktoja haha. Jollakin voi olla täysin erilaiset käsitykset! Mut se Venäjästä, seuraavaksi kohti Mongoliaa, jei!