Tosiaan, päätettiinkin sitten myös omaksi yllätykseksemme lentääkin Thaimaaseen (vai Thaimaahan? ehkä tästedes puhunkin vaan Thaikuista hoho), vaikka aluksi oltiin ajateltu maateitse siirtymistä Vietnamiin. Hong Kongissa asiaa pohdiskeltiin ja pähkäiltiin ja tultiin siihen tulokseen, et nyt on aikamme rentoutua ja unohtaa ainainen reissaaminen hetkeksi. Oltiin tosiaan jo kaksi kuukautta reissattu hyvin intensiivisesti kokoajan paikkaa vaihtaen ja alkoi jo mietityttää, että tässäkö se reissaamisen ydin on? Tätäkö se nyt on, karttojen tutkimista, rinkan purkamista ja pakkaamista, junaan/bussiin juoksemista, matkaopusten lukemista ja jopa kiirehtimistä? Meistä tuntui ettei oltu juurikaan keritty kunnolla rentoutua ja ainakaan hirveesti pohtia muita kuin reissaamiseen ja matkantekoon liittyviä asioita. Joten time out oli molempien mieleen enemmän kuin tervetullut! Paikaksi valikoitui Vietnamin sijaan Thaimaa, koska A) Thaimaa oli molemmille jonkin verran tuttu (Jenspa reissannut 1kk etelä-Thaikuissa ja Kaaleppi käynyt joskus pikkupoikana), joka meinasi sitä, ettei maata kohtaan ollut sellaista uuden maan "painetta" (toi pitää nähdä, tuonne pitää mennä, pakko tehdä sitä ja tätä. Vaikka tottakai Thaikuissakin on paljon kaikkee uutta, mut.. u know what I mean.) ja B) Thaimaassa oli/on meneillään low season (green season), joka tarkoittaa vähemmän turisteja ja alhaisempia hintoja (tämä oli meille erittäin tervetullutta) ja ehkä vielä C) brunaa piti saada pintaan eli siis läski tummumaan, ja oltiin luottavaisia että Thaimaassa tämä onnistuisi (vaikkakin monsuunikausi on meneillään).
Joten, tadaa! Täällä me ollaan, Thaimaassa, Koh Lanta saarella. Honkkarista lennettiin Phuketiin ja Phuket townista otettiin lautta PhiPhin kautta Koh Lantalle. Tämähän on meikäläiselle jo aiemmin tuttu paikka ja tykästyin tähän viime kerran perusteella tosi paljon, joten ajattelin että tämä ois varma valinta. Ja oikeassahan mä olinkin (tietty)! Koh Lanta on kuitenkin suhteellisen iso saari, oisko päästä päähän joku 30km jos en nyt hirveesti valehtele, joten ajateltiin että low seasonista riippumatta täältä varmaan löytyy kuitenkin myös menoa ja meininkiä. Enkä nyt siis tarkoita mitään bilemeininkejä (ollaan jo niin vanhoja), vaan lähinnä ravintoloita ja majoituspaikkoja yms. Majoituspaikkoja on paljon kiinni, mutta löytyy myös varaa mistä valita joka puolelta saarta. Ja mikä parasta, yöpymisen hinnat on hyvällä lykyllä jopa puolet halvempia kuin high seasonin aikaan! Ravintoloita löytyy myös hyvä valikoima sekä rannoilla että sisämaassa ja ruoka on IHANAA. Jonkin verran länkkärituristeja täällä näkyy, mutta ei todellakaan mitään verrattuna high seasonin aikaan. (Kuulin myös jostain, että nykyään high seasonin aikaan Koh Lantakin on melkoinen turistirysä, jota se ei vielä ainakaan niin paljoa ollut vuonna 2011). Rannat on tyhjiä, on rauhallista, ihmiset on ystävällisiä, eikä monsuunisateet oo meidän rentoilua haitanneet (paitsi just nyt sataa ja ukostaa heheh). Eli toisinsanoen; *piip* täällä on mukavaa!
Mitäs me nyt ollaan oltu täällä, viikko, reilu? Jos aiemmin viikonpäivät oli hukassa, niin nyt ne vasta onkin haha. Eka majoituspaikka etsittiin jalkaisin Klong khong rannalta. Löydettiin aivan ihanan rento paikka superihanilla bambu-bungaloweilla, paikka oli ihan rannalla ja rannalla myös mahtavan rento ravintola/baari! Hinta oli vain 300 bahtia/per yö, eli n. 8 euroa. Varattiin bungalowi kolmeksi yöksi. Bungalowi oli täysin bambusta tehty ja oven sekä seinien ja katon välissä päätä mentävät aukot. Vessahan oli kans periaatteessa ulkovessa, kauhomis-huuhtelu-systeemillä varustettuna. Mietittiin et kyllähän tää nyt menee, sängyssä oli sentään moskiittoverkko. Noh, ekan illan aikana sisälle lensi joku saatanan kätyri. Joku siivekäs olento, jäätävän kokoinen ja se piti tosi kovaa ääntä! En todellakaan tiedä mikä se oli. Kaaleppi sai sen hengiltä, tai niinhän me luultiin, kunnes se oli hävinnyt bungalowin lattialta.. Hiiristä myös varoiteltiin, minkä vuoksi bungalowissa ei kannattanut säilyttää mitään ruokaa. Ja aamulla meikäläinen oli niiiiiin syöty, että olin raapia itseni hengiltä (moskiitot siis). No siis se eka yöhän meni muuten ihan hyvin, koska kiskottiin lähellä olevassa Freedom-baarissa muutama iso Chang naamariin, joten meikäläinen nukkui kuin pieni lapsi mistään välittämättä. Mutta seuraava oli jo painajainen.. Olin vielä tyhmyyttäni lueskellut googlesta kauhukertomuksia hakusanoilla "Thaimaa ötökät", jossa tuhatjalkainen oli tullut moskiittoverkon ja patjan välistä ja puraissut viatonta reissaajaa kaulasta! Kaaleppi oli fiksu ja varustautunut korvatulpilla, mutta meikäläinen kun en niitä laiskuuksissani jaksanut etsiä, niin yö oli sitten sen mukainen. Nukuin korkeintaan puolentunnin pätkiä, kun säpsähtelin kaikenmaailman rasahduksiin ja risahduksiin mitä bungalowista kuului.. Välillä olin varma että joku/jokin hyppii katon päällä ja että jokin elukka on sisällä. Huuuhhuh, ei meikäläinen ollutkaan niin vahva kun mitä alussa uhosin. Majoituksemme oli siis hieman liian maanläheinen meikäläisen makuun hahaha. Viimeisenä yönä astetta fiksumpana osasin varautua korvatulppien kera koitokseen ja näin ollen se meni edellistä paremmin. Tultiin kuitenkin siihen tulokseen, että kolme yötä riittänee ja seuraavassa paikassa on oltava seinät ja kunnon katto pään päällä hohohoo.
Löydettiinkin aika mukava mesta saman rannan pohjois-osasta, uima-altaineen, ilmastointeineen kaikkineen ja hinta saatiin tingattua erittäin sopusuhtaisesti 500 bahtia/per yö (normaalisti 800 bahtia). Buukattiin kerralla viikko. Nyt on yötkin nukuttu rauhassa! Haha, voisko oleminen enää parempaa olla? Kyllä täällä elämä muutenkin hymyilee. Ollaan otettu iisisti ja nautiskeltu vaan. Päivät on menny aurinkoa palvoen, uima-altaassa lilluen, skootterilla päristellen pitkin saarta (skootteri ollaan vuokrattu joka päivälle, sillä on niiiiin helppoa liikkua paikasta toiseen), lueskellen, hyvin syöden, rantaa pitkin kävellen ja kuntosalilla kuntoillen (!!). Kuntosalille käytiin hakemassa parin viikon kortit niin ei mene ihan läskiks tämä touhu. Kylläpä siellä muuten hiki virtaa, niinkun muutenkin kokoajan vaikkei mitään tekisikään. Mutta onhan se mukavaa! Viihdytään täällä tositositosi hyvin!
Ja mitäs sunnitelmia meillä on? No ei mitään. Thaimaassa voidaan nyt kuukausi olla ilman viisumia (ellei tee "visarunia" jossain vaiheessa), eikä me tiedetä yhtään mitä sen jälkeen. Täällä viihtyy varmasti sen aikaa, ellei pitempäänkin. Luulen, että ollaan nyt vaan rauhassa yhdessä paikkaa ja sitten kun alkaa taas reissaamiseen vaadittavat voimat palautua, niin sitten lähdetään kirkkain mielin jälleen jatkamaan seikkailuja. Nyt on hyvä ja tuntuu hemmetin hyvältä, joten miksipä sitä muuttamaan? Jos nyt vaan kerrankin nauttisi tästä tunteesta ja näistä hetkistä ihan rauhassa, ilman mitään kiirettä, suunnitelmia ja päämäärää.
Hirveesti ei olla kuviakaan maltettu ottaa, jotain otoksia puhelimista löytyy joten tässä jotakin fiilistelyjä hehe! (Ja ette te varmaan jaksaiskaan loputtomasti katella jotain biitsikuvia, varsinki ku se Suomen kesä ei kuuleman mukaan oo ihan vielä näyttäytyny..) Lähetetään sinne teille aurinkoa ja terveisiä!
-Jenspa
Siinä matkataan lautalla kohti Koh Lantaa.
Where else?
Kaaleppi asensi ja testaili hammocia.
Auringonlasku oli ihan ok.
Ekan illan mittelöt. En muista kumpi voitti..
Selfie mun uuden BFF:n kans!
Hyvät oli näkymät aamiais(lounas)pöydässä.
Vielä meitsi ja meitsin paras kaveri.
Toinen kaveriii.
Kauhujen yö.
Uus bungalowi.
Kyllähän täällä kelepovvaa.
Taas ihan jees auringonlasku.
Se on ollu Kivikon likalla nälkä, kun tää on viikon ajalta ainoa kuva ruuasta minkä oon kerinny ottaa..
Siinä on meijän menopeli!
Meitsi ja potta.
